Kun sadetta oli tullut toista viikkoa,
kävi mielessä,
jotta lontsarit olisi ihan
käytännölliset jalkineet.
Löysin Hait.
Rakastuin.
Ja nyt toivonkin,
että sataisi vettä.
Ovat niin loistavat jalkaan.
Mutta en siltikään aio
olla se kylähullu,
joka painaltaa lontsarit
jalassa kelissä kuin kelissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti